Töissä ollessani ajattelin työn ohessa teroittaa Edge3:sen terät ihan vain kokeillakseni miten sellainen onnistuisi. Kuluneen terän kellertävä väri ei ollut saanut minua miettimään, että tallahan saattaisi ollakin jotain muuta kuin terästä.
Hetken viilailtuani ja saatuani esiin aina vain enemmän kellertävää pintaa mieleeni juolahti, että tämähän on nyt jotain ihan muuta kuin sen kuvittelin olevan.
Maalin alta paljastuikin pronssinen pinta.
En enää ihmettele ollenkaan miksi veitsenterät kuluivat niin nopeasti, myöskin kitaran alkuperäiset v-uralliset tolpat joita vasten terät asettuvat, olivat päässeet melko huonoon kuntoon, pronssiahan nekin olivat.
Edge pro:n mukana tuli kyllä uudet tolpat, mutta ne eivät sopineet jo kitarassa oleviin holkkeihin, sillä noissa alkuperäisissä on M6-kierre ja näissä uusissa oli M8-kierre.
Varaosien etsiminen tuotti heikonlaisen tuloksen, saatavuus oli todella heikkoa, joten päätin vaihtaa Edge pron mukana tulleet holkit ja tolpat kitaraani.
Hetken mietin, että miten kummassa saan vanhat holkit pois kitarasta, jonkinlainen "ulosvetäjä" siihen tarkoitukseen oli rakennettava ja päädyin laudanpätkään, M6-pulttiin aluslevyineen ja jakoavaimeen.
Tämä toimi kyllä , mutta oli melkoisen yliammuttua.
Holkki ei meinaan niin kauhean tiukassa kuitenkaan ollut ja etenkin kun holkin pohja olikin avonainen, niin loppujen lopuksi sen irrottamiseen riitti ihan vain pelkkä M6-pultti, tiukatessa se työnsi holkin nätisti ulos.
Seuraavana oli vuorossa reikien suurennus. Vanha holkki oli 10 millin reiässä ja uusi vaati itselleen 11 millin reiän.
Mittasin reiän syvyyden, vertasin holkin pituuteen ja merkkasin poraussyvyyden poranterään teipillä. Käytin muuten metalliporanterää, jonka kanssa pitää olla varovainen, se repii helposti puuta...
Ensimmäinen kosketus puun kanssa repikin nätin palan puusta irti, kierrokset olivat turhan isot ja taisi olla iskukin päällä kaikenlisäksi iskuporakoneessani.
Nopea vaihto akkuporakoneeseen ja pienillä kierroksilla, sekä ilman iskua, niin sujui jo paremmin. Korjataan kun jaksetaan, piiloon se onneksi jää.
Uudet holkit naputtelin paikoilleen vasaralla käyttäen tuota pronssista holkkia, joka sopivasti otti pahimmat iskut vastaan estäen uusien holkkien lyttyyn painumisen.
Aikaa tähän ei mennyt kovinkaan kauaa ja homma oli helpompi kuin ajattelin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti