Adobe Audition ja Noise Reduction

Jokainen kitaroita kotona äänittävä on varmasti jossain vaiheessa joutunut kiusallisen surinan uhriksi. Etenkin halvemmilla laitteilla jotka haluavat kaiken maailman häiriöt poimia mukaansa.

Itse olen pääosin käyttänyt Adobe Auditionionin 1.5-versiota kotona nauhoitellessani, siihen kun joskus sai itsensä tottumaan niin on ollut hyvin hankalaa siirtyä muiden ohjelmien pariin kun kyseisen ohjelman kanssa työskentely tuntuu toimivan niin sujuvasti.

Adobe Auditionista löytyykin kätevä Noise Reduction.

Ensin luodaan profiili, sitä varten maalataan ääniraidalta sopiva pätkä pelkkää häiröääntä sisältävä alue, minä jätän aina pienen pätkän tyhjää ääniraidan alkuun tai loppuun tätä tarkoitusta varten, ja sen jälkeen valitaan valikosta "capture noise profile". Profiili täytyy luoda mahdollisimman puhtaasta häiriöäänestä, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä.

Tämän jälkeen maalataan alue jolta häiriötä halutaan poistaa ja valitaan valikosta noise reduction. Tämä avaa kuvan kaltaisen ikkunan jossa voidaan säätää arvot halutuksi.

Kuvassa näemme ääniraidan ennen käsittelyä ja käsittelyn jälkeen, raidan alussa ja lopussa hiljaisuutta kuvaava viiva on selvästi ohuempi, eli lähempänä haluttua. Ero ei näytä järin suurelta, mutta kuulostaa kyllä.



Tämä ei ehkä ole paras mahdollinen tapa ikävien häiriöiden kanssa toimimiseen, mutta silti helppo tapa parantaa omien kotona tehtyjen äänitteiden laatua.

Pääsääntöisesti tulisikin kaikin keinoin pyrkiä ehkäisemään häiriöiden syntymistä ja sen jälkeen vasta viimeisenä keinona käyttää kuvatun kaltaista menetelmää mikäli siihen ilmenee tarvetta.

Tallan madallus nailonkielisessä kitarassa

Halvassa nailonkielisessäni kielet olivat ihan liian korkealla ja sen takia soittaminen oli hankalaa. Sähkökitarasta tuttua korkeuden säätöä ei akustisista löydy ja säätäminen vaatiikin hieman työtä erilaisilla työkaluilla.

Monesti näissä halvemmissa kitaroissa kielet saattavat olla missä sattuvat sillä tehtaalla ei kiinnitetä huomiota asiaan juurikaan ja se tuhoaa nopeasti aloittelijan soittohalut. Jotkut ihmiset säätävätkin kaikissa uusissa soittimissaan, jopa niissä tehtaalla säädetyissä arvokkaammissakin, kielten korkeuden haluamakseen viilaamalla tallaluuta.

Tallaluun viilaamisessa on omat ongelmansa jotka tulee ottaa huomioon, sillä liikaa viilaamalla kielet tulevat sen verran alas, että rämisevät soitettaessa nauhoihin, melkeinpä siis varaisin ensimmäistä kertaa tätä tehdessä pari ylimääräistä kappaletta tallaluita.

Aloitin irrottamalla tallaluun tallasta naputtelemalla pienellä ruuvimeisselillä ja vasaralla, jonka jälkeen merkkasin tussilla mistä kohtaa haluan katkaista.

Seuraavaksi kaivoin kaapista Dremel-kopioni, ja laitoin karalle kiinni tuollaisen puupalikan päällä näkyvän metallisen katkaisuterän, puupalikkaan sahasin pienen uran jossa tallaluu pysyi nätisti paikoillaan katkaisun aikana. 2,5mm otin tallaluusta pois.

Lopputulosta jouduin pikkaisen hiomapaperilla siistimään.

Talla itsessään oli sen verran korkea, että jouduin hiomaan sitäkin matalammaksi. Joten seuraavaksi laitoin Dremeliin kiinni tuollaisen hiomarullan ja hioin tallaa kevyesti matalammaksi. Lopputulosta tasottelin hiomapaperilla.

Kielet kiinni ja testaus, ei ylimääräistä räminää. Kuvassa laitoin 2mm plektran antamaan mittasuhteita, lieköhän kielet nyt 12 nauhalta katsottuna noin kolmen tai neljän millin korkeudella.

Soittotuntuma parani kertoheitolla suunnattomasti, kevyempi soittaa.

Soiteltuani enemmän huomasin että kielet rämisevät 11. nauhan kohdalta jokaisella kielellä, tämän korjaus vaatisi nauhojen hiontaa tai korkeampaa tallaluuta, mutta kun muualta ei tunnu räminöitä löytyvän, niin toistaiseksi aioin sietää tämän.

Maaliahan tuo taitaisi kaivata vielä paljaan puupinnan suojaksi.